fbpx

Nuoret digitalisaatio kulttuurin edelläkävijöitä

Yksi ehkä keskeisimpiä digitaalisen tekemisen muotoja sekä digitalisaation ilmentymää on netin käyttö. Verkkoon on muodostunut runsaasti verkkoyhteisöjä ja sähköisiä alustoja joiden käyttäjien kesken on muovautunut digitaalinen kulttuuri. Kun digitaalisen kulttuurin keskiöön nostetaan sen käyttäjä, eli yksilö, on huomioitava yksilön kokemusmaailma ja käyttäytyminen. Netinkäyttäjän kokemusmaailma on osa teknologiaymmärrystä jolloin yksilön toiminta ja kokemusmaailma huomioidaan. Niistä muodostuu käyttäjäulottuvuus digitaaliseen kulttuuriin. Digitaalisen kulttuurin yhteydessä tuodaan usein esiin käyttäjäkokemuksen merkityksellisyys ja ainutlaatuisuus. Ominaispiirteenä on käyttäjien aktiivinen toiminta ja oman sisällön tuottaminen. Digitaalinen kulttuuri on siis runsas kokoelma monilla eri kanavilla toteutettavaa viestienvaihtoa, itseilmaisua ja vuorovaikutusta. Käyttäjät vaikuttavat omilla valinnoillaan ratkaisevasti siihen, mitä he verkkoyhteisöissä jakavat. Interaktiivinen ja vuorovaikutuksellinen sisällön tuotto digitaaliseen toimintaympäristöön mahdollistaa onnistumisen kokemuksia ja sitä kautta mielihyvää käyttäjille.

Verkkoyhteisöt ja alustat ottavat nimensä mukaisesti huomioon laajempia yhteisöjä joko netissä tai reaalimaailmassa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa toiminta on usein yhteyksissä olemassa oleviin verkostoihin, kuten lapsilla ja nuorilla kouluun sekä harrastuksiin, vahvistaen verkostoitumista. Yhteisöllinen aktiviteetti on myös osoitus käyttäjälähtöisestä kulttuurista, sen lähtökohdat, tavoitteet ja yleisöt ovat erilaiset kuin perinteisellä medialla. Jokaisessa nettiyhteisössä on kysymys luovasta toiminnasta ja käyttäjälähtöisyydestä. Netti mahdollistaa kyseisen toiminnan ja sisältöjen jakamisen ja osallisuuden. Nykyaikaisten verkkoyhteisöjen avulla voidaan vaihtaa tietoa, neuvotella ja pitää yhteyttä ilman liikkumisen tarvetta tai maantieteellisiä rajoja. Etenkin nuoret ovat omaksuneet netin luontevaksi paikaksi kohdata, kommunikoida ja jakaa omia kokemuksiaan. Heidät on nähty ikään kuin netin käytön edelläkävijöinä ja varhaisina omaksujina.

Olisiko nuorten raikkaissa ajatuksissa ja digitaalisen kulttuurin mutkattomassa haltuunotossa ratkaisu yritystoimintojen tulevaisuuteen?

Etenkin nuoret aikuiset ovat mielestäni esimerkillisen aktiivisia käyttäjäkokemusten jakamisessa niin sosiaalisessa mediassa kuin muissakin verkkoyhteisöissä. Digitalisaatiokasvatuksen näkökulmasta nuorten netin käyttö on kuitenkin aikuisten vastuulla, jolloin aikuinen vastaa siitä, mitä mediasisältöä nuori esimerkiksi itsestään jakaa sosiaaliseen mediaan. Jotta tämä toteutuisi optimaalisesti, on aikuisen mietittävä ensin omaa suhdettaan mediaan, digitalisaatioon ja moderniin teknologiaan.

Verkkoyhteisöissä ja digitaalisessa toimintaympäristössä on yritysten mahdollisuus matalalla kynnyksellä ottaa haltuunsa yksi osa digitalisaation mahdollisuuksista.

Yritysten menestys perustuu jatkossa ennen kaikkea kykyyn hyödyntää tehokkaasti ohjelmistoja vuorovaikutuksessa työyhteisön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Jos vanhemmat joutuvat pohtimaan omaa henkilökohtaista ja yksilöllistä suhdettaan digitalisaatioon, yhtälailla yritysjohto joutuu pohtimaan yrityksen roolia digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Yksikään yritysjohtaja ei voi ummistaa silmiään digimurrokselta. Mielestäni tässä kohtaa voisi taas kysyä, mitä jos unohtaisimme perinteisen tavan tehdä? Mitä jos yrityksetkin alkaisivat miettimään omaa suhdettaan digitalisaatioon strategiatyön kautta. Yritysten strategiset valinnat kumpuavat yhä enemmän niistä verkostoista ja ekosysteemeistä, joiden osana ne toimivat, ja näiden yhteistyösuhteiden johtamisesta sekä hallitsemisestä. Strategiatyön aikajänne on digitalisaation myötä yhä nopeampi, minkä vuoksi ajoitus on entistä merkittävämmässä roolissa. Digitalisaatio haastaa niin yksilöt kuin yrityksetkin ketterään kehitykseen ja nopeisiin muutoksiin, elinikäiseen oppimiseen. Yritysten näkökulmasta se korostaa strategista herkkyyttä ja notkeaa työskentelytapaa, eli yritysjohdolta oletetaan entistä enemmän taitoa lukea toimintaympäristöään.

Digitalisaatio on muuttanut myös kuluttajakäyttäytymistä.

Yleisen arvion mukaan 80% ostopäätöksistä tehdään jo etukäteen netissä, jossa etsitään tietoa ja vertaillaan hintoja. Kaupoissa käydään sovittamassa tuotetta ja ostotapahtumakin tehdään yhä useammin verkkoympäristössä. Digitaalisessa toimintaympäristössä jaetut vertaiskokemukset ja palaute nousevat yhä tärkeämmäksi kriteeriksi ostettaessa tuotetta. Hyväksi tai huonoksi koettu tuote tai palvelu leviää verkkoyhteisöissä kulo valkean tavoin ja saattaa jopa synnyttää someilmiöitä. Etenkin nuoret ovat tällä saralla varsin aktiivisessa roolissa. Moderni teknologia mahdollistaa vuorovaikutuksen parantamisen niin yksilöiden kuin yrityksen ja sen sidosryhmien välillä. Netin avulla tapahtuva joukkoistaminen voi muuttaa tapaa, jolla yritykset tekevät tutkimus- ja kehitystyötään. Asiakkaat testaavat ja jatkokehittävät uusia tuotteita tai auttavat toisiaan niiden käytössä. Joukkoistamista voi hyödyntää myös omien tuotteiden tai palveluiden heikkouksien tunnistamisessa.

Digitalisaatio muuttaa myös tuotantotapoja.

Mielestäni tästä oivallinen esimerkki on 3D-tulostus. Se tulee mahdollistamaan sen, että tuotteen ja tavaran suunnittelija luo ja kehittää tuotteen toisaalla, sen tilaaja tulostaa sen muualla. Mutta myös sen, että tulostaja voi itse olla tuotteen suunnittelija, valmistaja ja toimittaja. 3D-tulostuksen mullistavuus piilee mielestäni juuri sen yksilöllisyydessä, jolloin pystytään mittatilauksesta valmistamaan hyvinkin yksilöllisiä ja räätälöityjä tuotteita, eikä varastointi kuluja synny, sillä tuotteet valmistetaan tarpeen mukaan. Digitalisaation myötä myös avoimuus ja läpinäkyvyys ovat lisääntyneet digitaalisen kulttuurin ja toimintaympäristön myötä. Esimerkiksi 3D-malleja jaetaan yhteisöissä, jolloin kuka vaan voi tulostaa sen. Läpinäkyvyys haastaa yksilöt ja yritykset pohtimaan aiemmin mainitsemaani suhdetta digitalisaatioon. Läpinäkyvyyden myötä myös yritystoiminta voidaan skaalata tai monistaa tai osittain soveltaa. Yhdessä maassa onnistuneesti luotu konsepti voidaan melko vaivattomasti siirtää maasta toiseen.  Tuotannon kannalta digitaalisuus mahdollistaa tuotteen tekemisen kerran, ja sen jälkeen se on sähköisesti jaettavissa uusille asiakkaille ilman ylimääräistä tuotantokustannuksia.

Moni yrittäjä uhkaa pudota kehityksen kyydistä, kun teknologiaa ei osata hyödyntää oikein. Miten voin mahdollistaa yritykseni tehokkaamman toiminnan digitalisaation avulla? Sen sinulle kertoo kevään ajankohtaisin tapahtuma Digikaappaus 21. – 22.3.2018 Holyday Club Saimaa.

By |2018-10-10T09:31:21+00:00maaliskuu 16th, 2018|Yleinen|0 Comments